Järvi-Suomen Uittoyhdistys & Perkaus Oy

Järvi-Suomen Uittoyhdistys & Perkaus Oy

Mitä uitto on?

Uitto on perinteisin puutavaran kuljetusmuoto, jossa puut kuljetetaan vedessä kelluen joko virtaavan veden mukana taikka hinaajalla hinaten. Irtouitossa puut ovat irrallaan vedessä ja nippu-uitossa puut on puolestaan sidottu nipuiksi. Nykyään Suomessa uitto ainoastaan nippu-uittoa Vuoksen vesistöalueella.

Puutavaran nippu-uitossa puut sidotaan nipuiksi rekka-auton kyydissä, niput nostetaan trukilla veteen ja nipuista muodostettuja lauttoja hinataan hinaajilla puuta käyttäville tehtaille.

Tiettävästi ainoastaan Suomessa ja Saimaalla puuta kuljetetaan uittamalla. Tämän päivän uitto on yhdistelmä ympäristöystävällisesti ja kustannustehokkaasta puutavaran kuljettamisesta ja
varastoimisesta.

UItto etenemisnopeudeltaan hitain kuljetusmuoto, mutta samalla se on kuitenkin ylivoimaisesti tehokkain suurille puumäärille. Yhdessä uittolautassa on jopa 400 rekkakuormallista puuta. Lautta etenee kahden kilometrin tuntivauhdilla. Lautan, vetovaijerin ja hinaajan muodostaman yhdistelmän kokonaispituus on parhaimmillaan toista kilometriä.

Energiatehokkuus ja ympäristöystävällisyys ovat uiton valttikortteja. Energian kulutus on vain kolmasosa verrattuna autokuljetuksiin ja puolet rautatiekuljetuksista. Tämä yksi keino olla mukana kasvihuonekaasujen vastaisessa taistelussa. Lisäksi puiden vesivarastoimisella on todettu olevan jopa positiivisia vaikutuksia veden puhtauteen.

Uitto ei ole ainoastaan ympäristöystävällinen kuljetusmuoto vaan myös oivallinen puun varastointikeino. Uitossa kuluu vain kolmannes energiaa autokuljetuksiin verrattuna ja puolet vähemmän kuin raide- ja laivakuljetuksissa.

Uittoa voidaan harjoittaa vain sulan veden aikana, eivätkä kaikki puutavaralajit sovellu uittoon.

Eri kuljetusmuodot eivät ole toistensa kilpailijoita, vaan tarjoavat vaihtoehtoja, kun haetaan turvallisinta, kannattavinta ja ympäristöä vähiten kuormittavaa ratkaisua vaihteleviin kuljetustarpeisiin.

Uiton historiaa

Vuonna 1872 annettiin ensimmäinen asetus metsätuotteiden lauttaamisesta, jonka perusteella ensimmäiset uittosäännöt maahamme vahvistettiin. Puutavaran yhteisuitto alkoi Kymin Lauttausyhtiön toimesta 1873.​

Laajimmillaan uittosäännöstö käsitti yli 1000 päätöstä, ja uittoreitistöä yli 47.000 km. Uittoyhdistyksiä on ollut enimmillään yli kaksikymmentä.

Uitto oli aina 1960-luvun puoliväliin asti tärkein puutavaran kaukokuljetusmenetelmä.

Pohjoisten jokien uittosumat tyrehtyivät 1990-luvun alkuvuosina. Irtouitto loppui viimeisenä Kemijoessa 1991. Sen jälkeen uitto on jatkunut vain Järvi-Suomen alueella ja Vuoksen vesistöissä
nippu-uittona. Kymijoen vesistöllä uitto loppui toistaiseksi vuonna 2002.

Järvi-Suomen uittoyhdistys syntyi Savo-Karjalan Uittoyhdistyksen ja Kymin Uittoyhdistyksen fuusiossa vuonna 1993.

Perkaus Oy on perustettu vuonna 1913 hoitamaan vesikuljetusten edellytysten parantamista rakentamalla, kunnostamalla ja kunnossapitämällä väyliä, laitteita ja rakenteita Kymijoen ja Vuoksen vesistöalueilla. Vuonna 2000 yhtiön toiminta laajennettiin nykyiseen muotoon kattamaan myös puutavaran uiton, vesikuljetuksen ja varastokäsittelyn.

Nykyään uittoa harjoitetaan Vuoksen vesistössä nippu-uittona. Vuotuinen uittomäärä on yli 0,5 milj. m³. Uitolla on edelleen merkittävä asema yhtenä kaukokuljetus- ja varastointimuotona
Järvi-Suomen alueella.

Uittopaikat

Uittopaikat ja kartat

Tiettävästi ainoastaan Suomessa ja Saimaalla puuta kuljetetaan uittamalla. Tämän päivän uitto on yhdistelmä ympäristöystävällisesti ja kustannustehokkaasta puutavaran kuljettamisesta ja varastoimisesta.

Vuoksen vesistöalueella on toimiva vesitieverkosto, joten mittavia investointivaateita uiton näkökulmasta ei ole. Kaikkiaan uitolla on käytettävissä noin 20 laituria, joista puita pudotetaan veteen. Pohjoisimmat ovat Nurmeksessa ja Iisalmessa. Uitto on löytynyt selvän roolin havusellupuiden ja vaneritukkien logistiikkakokonaisuudessa. Näille puutavaralajeille vesivarastointi on sopiva säilytyspaikka, ja tehtaiden vesivarastot Lappeenrannassa ja Ristiinassa ovat käytettävissä ympäri vuoden.

Energiatehokkuus ja ympäristöystävällisyys ovat uiton valttikortteja. Energian kulutus on vain kolmasosa verrattuna autokuljetuksiin ja puolet rautatiekuljetuksista. Tämä yksi keino olla mukana kasvihuonekaasujen vastaisessa taistelussa. Lisäksi puiden vesivarastoimisella on todettu olevan jopa positiivisia vaikutuksia veden puhtauteen.

Aktiivinen uittoinfra 2023