Toiminta

UITTO TÄNÄÄN

Nykyään uittoa harjoitetaan Vuoksen vesistöalueella.

Vuosittain uitettava määrä vastaa reilua 12.000 rekkakuormaa puuta. Tämä puumäärä on pois kuormittamasta maanteitä ja rautateitä. Yhdessä uittolautassa kulkee
parhaimmillaan 400 rekkakuormallista puuta.

Uittokausi kestää vapusta joulukuulle.

Tämän päivän uittotoiminta perustuu vuonna 2011 säädetyn VESILAIN 9. LUKUUN. Vesilain 9. LUKU – Puutavaran uitto määrittelee koko uittotoiminnan perustan, uiton oikeudet ja
velvollisuudet.

Linkki: Vesilaki 587/2011 – Ajantasainen lainsäädäntö – FINLEX ®

Järvi-Suomen uittoyhdistys ja Perkaus Oy vastaavat uittotoiminnasta. Uittoyhtiöt – Järvi-Suomen Uittoyhdistys ja Perkaus Oy – toimivat sisarina yhteisen johdon alaisuudessa.​

Järvi-Suomen uittoyhdistys vastaa uittotoiminnasta ns. yhteisuittoalueella Kallavedellä ja Pielisellä.

Perkaus Oy vastaa uittotoiminnasta ns. yksityisuittoalueella Varkauden ja Joensuun eteläpuolisella Tasavesi-Saimaalla. Perkaus Oy:n omistavat Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj ja UPM-Kymmene Oyj.

Käytännön uittotoiminta käsittää puutavaran varastointia ennen uittokautta, uittopaikoilla tapahtuvan puutavaran noston rekka-autoista järveen, uittolautan kokoamisen uittopaikoilla sekä hinaukset tehtaille.

Lisäksi uittorakenteiden ylläpito ja kunnostukset sekä uittotarvikkeiden valmistus ja huolto kuuluvat tehtäviimme.

Työt toteuttavat metsä- ja uittoalan urakoitsijat heidän omalla kalustollaan ja henkilökunnallaan. Tänä päivänä uittotoiminta työllistää uittokauden aikana noin 50 henkilöä.

Metsätehon kanssa yhteistyössä laaditussa Uitto-ohjeessa on kuvattu uittotoiminnan käytännön ohjeistus.

Uittoverkosto

Kaikkiaan uitolla on käytettävissä noin 20 uittopaikkaa, joista puita pudotetaan veteen. Pohjoisimmat ovat Nurmeksessa ja Iisalmessa. Uittoväyliä on
noin 1.200 km. Uitto on löytynyt selvän roolin havusellupuiden ja vaneritukkien logistiikkakokonaisuudessa. Näille puutavaralajeille vesivarastointi on sopiva säilytyspaikka, ja tehtaiden vesivarastot ovat pääsääntöisesti käytettävissä ympäri vuoden.

Vuoksen vesistöalueen uittoverkosto on toimiva, jossa mittavia investointivaateita uiton näkökulmasta ei ole.

Vuoksen vesistöalueen uittoverkosto käsittää kaikkiaan 26 uittopaikkaa ja puuterminaali: 8 Kallavedellä, 5 Pielisellä ja 13 Tasavesi-Saimaalla.

Uitto kaukokuljetusmuotona

Kuljetuskustannukset vaihtelevat suuresti kuljetusmatkan ja kuljetusmuodon mukaan. Keskimääräinen puutavaran kaukokuljetusmatka metsävarastolta tehtaalle on noin 150 km.

Kuljetusketjun kokonaiskustannukset muodostuvat kuljetuksesta ja terminaalikustannuksista. Terminaalikustannuksia ovat puutavaran kuormaus kuljetusta tai alkukuljetusta varten, puutavaran mahdollinen siirto kuljetusmuodosta toiseen ja purku tehtaalla. Uiton terminaalikustannuksia ovat esimerkiksi nippujen sidonta ja hinauslautan teko. Tehdasalueella uittopuun vesivarasto voi tuoda merkittävänä lisän tehtaan varastointikapasiteettiin.

Uittaen kulkee pitkät matkat

Suurten terminaalikustannusten takia uitto on pitkien matkojen kuljetusmuoto. Se on kilpailukykyinen yhdistetty kuljetus- ja varastointimuoto pitkillä kuljetusmatkoilla.

Aktiivinen uittoinfra 2023

Järvi-Suomen Uittoyhdistys

Perkaus Oy

Kallavesi

  • 6 uittopaikkaa
  • 6 terminaalia
  • Aktiivinen uittoreitti 250 km

Pielinen

  • 4 uittopaikkaa
  • 2 terminaalia
  • Aktiivinen uittoreitti 210 km

Kymijoki

  • Uittosääntö on voimassa, ei uitettu 2002 jälkeen
  • 11 toimivaa uittopaikka

Perkaus Oy

Perkaus Oy - Tasavesi-Saimaa

  • 8 uittopaikkaa
  • 5 terminaalia
  • Aktiivinen uittoreitti n. 650km
  • 3 proomulaituria