Tiettävästi ainoastaan Suomessa ja Saimaalla puuta kuljetetaan uittamalla. Tämän päivän uitto on yhdistelmä ympäristöystävällisesti ja kustannustehokkaasta puutavaran kuljettamisesta ja varastoimisesta. Vuoksen vesistöalueella on toimiva vesitieverkosto, joten mittavia investointivaateita uiton näkökulmasta ei ole. Kaikkiaan uitolla on käytettävissä noin 20 laituria, joista puita pudotetaan veteen. Pohjoisimmat ovat Nurmeksessa ja Iisalmessa. Uitto on löytynyt selvän roolin havusellupuiden ja vaneritukkien logistiikkakokonaisuudessa. Näille puutavaralajeille vesivarastointi on sopiva säilytyspaikka, ja tehtaiden vesivarastot Lappeenrannassa ja Ristiinassa ovat käytettävissä ympäri vuoden. Energiatehokkuus ja ympäristöystävällisyys ovat uiton valttikortteja. Energian kulutus on vain kolmasosa verrattuna autokuljetuksiin ja puolet rautatiekuljetuksista. Tämä yksi keino olla mukana kasvihuonekaasujen vastaisessa taistelussa. Lisäksi puiden vesivarastoimisella on todettu olevan jopa positiivisia vaikutuksia veden puhtauteen. Luonnollisesti kuljetusmuotoja valittaessa kustannustehokkuus ja liiketaloudelliset asiat pitää olla kunnossa. Uitossa nämä toteutuvat hyvin pitkillä kuljetusetäisyyksillä. Pisimmillään uittoreitit ovat 450 km, keskiuittomatkan ollessa hieman alle 300 km.
Hitaasti mutta varmasti
Uittolautta on vaikuttava näky. Hinaajan ja lautan yhdistelmällä voi olla pituutta hyvän matkaa toista kilometriä. Kerralla puuta liikkuu 400 rekkakuorman verran. Vaikka lautan eteneminen on hidasta, 2 km tunnissa, on uitto suurille puumäärille selvästi nopein kuljetusmuoto. Tänä päivänä Saimaalla uitetaan reilut 400.000 m3 vuodessa, mikä vastaa noin 8.000 rekkakuormaa. Tämä määrä on pois kuormittamasta ja ruuhkauttamasta teitä ja rautateitä. Lisäksi energiaa säästyy tasollisesti 1,5 miljoonaa diesel-litraa vastaava energiamäärä.